keskiviikko 13. marraskuuta 2013

I am walking to Montjuic with midnight in my hand

Aina toisinaan joku aina muistuttaa mua siitä minkälainen lintu olen. Että mulla kasvaa siivet siellä mistä käsivarsien pitäisi alkaa. Että mulla on aina se pieni ääni pään sisällä kuiskailemassa että 'eikö olisi jo aika lähteä tuulen mukaan'. Ja nyt tuntuu siltä että haluaisin murtaa hetkeksi ne pienet linnun luut ainakin siitä toisesta siivestä. Huomasin nimittäin puhuvani ensin Etelä-Amerikasta, ja sitten Keski-Amerikasta. Ensin viikosta tai parista, ja sitten koko seuraavasta talvesta. Sitten mietittiinkin jo kuinka paljon pitäisi alkaa säästämään ja vähän työpuoltakin mietittiin.

Pahinta kuitenkin oli se, että kaiken pohjalla ei ollut se kaukokaipuu vaan se, että Barcelonasta on tullut mulle itsestäänselvyys. Kävelen näillä kauniilla kaduilla kuin silmät sidottuina. Jopa aina töihin mennessä ohitan kauniin Sagrada Familian kirkon ja tuhahtelen tieni tukkiville turisteille, vaikka ne katselevat arvostaen jotain mihin minäkin alussa rakastuin. Ja tiettekö mitä. Tää tuntuu kuin pettäisin jotakuta. Kamala tunne.

Niimpä tänään (20v. synttärini kunniaksi hihi) lähden tuonne ulos katselemaan tätä ihanaa kaupunkia ihan uusin silmin ihanien venezuelapoikien kanssa, joilla on mulle joku synttäriyllätys. Ja sitten vielä mennään lempparityttöjen kanssa synttärisyömisille, että kulutan vaikka vähän niitä rahojanikin, jolla niin uhkailin lähteväni jonnekin ja jättäväni tämän kaupungin, mitä mun ei kuulu vielä jättää. Mähän rakastan tätä paikkaa. Ei vuosi ja kolme kuukautta täällä riitä. Ehkä vielä toiset samanlaiset ja sitten muualle.

Ps. Tota viimeistä lausetta aion käyttää tänään, koska synttärit sen sallivat. PUSSS, juhlikaa mua Suomessakin. PAITSI mun veli ja parhaat pojat jotka tulee huomenna tänne Suomesta parhaaksi synttärilahjaksi ♥

3 kommenttia:

martsa kirjoitti...

Pitäkää mahtisynttärit poikien kanssa! :))

Anonyymi kirjoitti...

moikka!

milloin muutit barcelonaan? lähditkö ihan yksin, ja miksi päätit lähteä? saitko helposti kämpän, asutko yksin vai kimpassa? sori paljon kysyttävää mutta haluisin tietää hirveesti kaikkee koska multa loppuu parin kuukauden päästä lukio ja barcelonaan muutto kiinnostaisi kovasti välivuotta pitämään! ja paljon onnea synttäreiden johdosta! :)

Anonyymi kirjoitti...

Heippa! Ja kiitos oikein paljon. Muutin tänne viime vuoden elokuussa ja ihan yksin lähdin. Ensimmäiset 10kk olin aupairina perheessä ja nyt olen asunut kavereiden kanssa kimppakämpässä mikä löytyi ihan näppärästi.
Tarkoituksenani oli myös välivuosi mutta tännehän minä jämähdin. Barcelona on ihana! Suosittelen :-)
-Kreetta