maanantai 23. maaliskuuta 2015

Marry the one who gives you the same feeling you get when you see food coming at a restaurant

Jos jollain on fiilistä mennä naimisiin Barcelonassa niin miettikää vielä pariin kertaan. Ainakin jos kumpikaan osapuoli ei ole katalaani.

Mehän aloitettiin paperihommien hoitaminen jo joulukuussa. Tänään käytiin kolmannetta kertaa Barcelonan registro civilissä kyselemässä että milloin tässä nyt sinne alttarille pääsisi. Voin suoraan sanoa, että odotin taas että kaikki on ihan dolor de huevos eli kipua munissa niin kuin Kike sanoo, mutta tällä kertaa mentiin jopa eteenpäin. Eihän me vielä mitään päivämääriä saatu miettiä, mutta sanottiin että jos parin viikon päästä tulee soittoa niin sitten voidaan jo mennä kyselemään vapaata päivää. Jos sitä soittoa ei kuitenkaan tule niin sitten voidaan odotella lisää paperisotkuja.

Neljässä kuukaudessa ollaan kohdattu enemmän tympeitä naamoja kuin ikinä. Ollaan kuultu, että hei teiltä puuttuu vielä tämä paperi ja nämä kopiot ei ole oikeanlaisia. Ollaan stressattu ja siitä on seurannut vain riitaa. Ollaan (tai minä olen) itkua tihrustanut siellä registro civilissä. Ja ollaan (tässäkin oikeastaan vain minä) mietitty että miksei suoraan vaan menty Suomessa naimisiin.

Tätä odottamista typerämpi homma on kuitenkin vielä se, että ollaan kulutettu jo useampi satanen papereihin, niiden Espanjaan lähettämiseen, niiden virallisella kääntäjällä kääntämiseen ja vaikka mihin. Lisäksi tuntuu siltä, että kokoajan kerrotaan että ainiin tämäkin maksaa ja tämä. Niin, eikä se tilaamani mekko nyt tulekkaan. Varastolta loppu ja plaaplaa ja rahat takaisin. Onneksi omistan maailman parhaimpia ystäviä ja yksi niistä vieläpä on muotisuunnittelija<3

No odotetaan vielä vähän aikaa ja sitten laitetaan juhlat pystyyn. Jos ei täällä niin Suomessa.

 

Ei kommentteja: