sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Happiness is made by you

Tänään on sunnuntai ja se on tiistain lisäksi ainoa vapaapäiväni. Haluaisin mennä töihin. Haluaisin olla siellä joka ilta. Kuunnella jotain tällaista koko yön ja opetella tanssimaan kolumbialaisen työkamuni avustuksella. Nauraa kun pojat alkavat tanssimaan aina yhtä aikaa baaritiskin takana ja kuunnella venezuelan aksenttia ja typeriä vitsejä. Ja lopulta baarin sulkiessa jäädä suljetun peltioven taakse ottamaan parit Club Colombiat poikien kanssa. Kaikki on toistensa ystäviä. Pomo istuu meidän kanssa ja varastaa aina mun sytkärin. Me puhutaan Venezuelan kamalista ongelmista ja sitten me puhutaan siitä kauniista tytöstä joka istui baaritiskin kulmalla koko illan. Lopulta joku ehdottaa Aguardiente shotteja ja tekee mieli kieltäytyä. Saan yhden vaikka kieltäytyisinkin. 

Aina siinä kohtaa, siinä kun istutaan baaritiskin ääressä ja sytytetään tupakat, mietin että taas kerran elämässä mua on onnistanut ihan noin vain. Taas kerran tekemättä mitään sain uuden työpaikan, ja ihan totta maailman parhaimmat työkamut, ja enemmän työtunteja kuin odotin ja salsatunnit. Joku on taas sirotellut elämääni niin paljon onnea ettei siinä voi kuin hymyillä, ja vähän nauraakin.


2 kommenttia:

ELINA kirjoitti...

Cho cho cho fe para el taxiiiii! Odotan jo ilmoitusta, missä mun naapurit pyytää vaihtamaan biisiä. Ihanaaa kesää sinne!<3

Kreetta kirjoitti...

Haha mä kans!! Kiitos samoin sinne! :-)