keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Kaupunki nöyränä sylissä

Taas kerran se tietokone poksahti. Siksi on täälläkin taas ollut hiljaista. En tiedä onko minun ja Kiken käpälissä jotakin vikaa vai miten meillä on aina joku rikki tai aina joku menee mönkään. Mutta vaikka kaikkea sellaista sattuu niin kesäaurinko vie ketutuksen pois.

Meillä on kuntosalin katolla uima-allas, jonka aurinkotuolille olen melkein juuttunut makaamaan. Jos ei sieltä meikäläistä löydä niin sitten makaan vähän hiekkaisempana Barcelonetan rannalla. Kaikki päivät koostuu reenaamisesta ja ruskettamisesta. Ja välillä pitkistä siestoista ja sitten taas öisistä tanssiaskelista.

Kesä on aina vähän sellainen; sitä kulkee reppu selässä ja shortsit jalassa ympäri kaupunkia ilman mitään suunnitelmaa ja aina päätyy tekemään ihan uusia juttuja. Viimeksi päädyttiin Badalonaan kannustamaan koripallojoukkuetta jonka nimeä emme edes tienneet.


Ei kommentteja: