keskiviikko 24. elokuuta 2016

grita un poco más fuerte

Olen ollut Bornen onnellinen asukas jo lähes puolitoistavuotta. Sitä ennen kokeilin kyllä jo ihan kaikkia keskustan alueita, joista ikuiseksi sydänkäpyseksi jäi Raval. Kaikista likaisin ja meluisin osa, jonka kaduilla ei koskaan voinut tietää mitä tulee vastaan. Naureskelin aina Bornen pojille, kun kukaan ei enää lähtenyt Bornen alueelta mihinkään - kunnes jäin itsekin kiinni. Välillä kuitenkin uskaltaudun palaamaan illaksi tai toiseksi Ravalin hehkuun.

Jonkin aikaa sitten meikäläisen tatskaaja ja bändinsä soittivat Ravalin hirveimmissä luolissa ja lähdettiin siis kuuntelemaan punkkia. Kaikki oli ihan yhtä likaista ja meluista kuin aina ennenkin. Juotiin euron kaljoja ja lopulta päädyttiin vanhaan kultaiseen Nevermindiin. Muutama ilta silloin tällöin Ravalissa on parempaa kuin mahtavaa, mutta Bornea en enää mihinkään vaihtaisi.

Ei kommentteja: